maanantai 8. lokakuuta 2007

paskaa syövät loiset

Jos kerran kaikki puhe on ulostetta, silloin täytyy olla niin, että olemme joitakin loisia tai toukkia, jotka tarvitsevat joidenkin korkeampien olentojen ulostetta selvitäkseen hengissä, kyetäkseen sulattamaan muuten niin kovan ravinnon, ja ehkä, jos ovat toukkia, muotoillakseen, erittääkseen kuoren itselleen, aikuistuakseen. Hengitämme Jeesuksen uloshengitystä, suurin osa kuona-aineista poistuu hengityksessä. Joten kun erään väsyneen kirjakauppiaan oli sumeana joulukuun iltana paha olla, jotenkin liian täysi, tai tyhjä, vaikea selittää, vaikka hän kävikin juuri istumassa muovireunusteisella ontolla posliinituolilla. Sen täytyi johtua siitä, että hän ei uskalla muistaa hengittää. Hän hyperventiloi jatkuvasti. Ihan vähän, ihan riittävästi.

Ei kommentteja: