"kun juoksu loppuu"
https://www.youtube.com/watch?v=NcIpNRR1rQo
https://www.youtube.com/watch?v=NcIpNRR1rQo
kirjoitti
jonimatti joutsijärvi
-
0.29
0
kommenttia
Rauhaset: nautinto, omaani parempi humma
https://www.youtube.com/watch?v=xGr9XzfD0WM
kirjoitti
jonimatti joutsijärvi
-
17.58
0
kommenttia
Rauhaset: Mirkka Rekola, nautinto
Olet niin puhdas, että maailma ei voi kuin liata sinut.
Niin kirkas, että ei sinuun pysty katsomaan.
Pelkkä, niin että kaaoksen moninaisuudesta erotut räikeästi, piirtettömänä, tunnistamattomana.
Uskot niin hyvään, että suljet kaiken ulkopuolelle, ettet joutuisi alati pelkästään epäilemään.
Niin viisas todellisuuden luonteen äärellä, että se tyhmistää sinut ihmisten maailman teeskentelyjen ja sumutuksen suhteen naiiviksi hölmöksi.
Olet niin terävä, että maailma pelkää sinua, puhjeta sinuun.
kirjoitti
jonimatti joutsijärvi
-
5.51
0
kommenttia
Rauhaset: nautinto, omaani parempi humma
Johannes Setälä, taiteilija-shamaani, on lausunut: "Mikään ei ole ulkopuolella kaiken."
* * *
Hesari haastatteli kansanedustajaksi Li Anderssonin tilalle nousevaa Johannes Yrttiahoa.
kirjoitti
jonimatti joutsijärvi
-
10.00
3
kommenttia
"
Jodie Ginsberg, chief executive of the Committee to Protect Journalists, told Al Jazeera she was “delighted” at the news of Assange’s expected release.
“If Julian had been extradited to the US and prosecuted under the Espionage Act … it would have had serious implications for journalists globally who seek information in the public interest, classified documents, and who then publish them in the public interest,” she said from New York.
“Remember, of course, that Julian is not a US citizen. He is an Australian citizen and if he had been brought to the US and had he been prosecuted, that could have meant that journalist anywhere seeking to publish information about human rights abuses, as WikiLeaks did, could have found themselves pursued and prosecuted as the US had done with Julian.”
"
kirjoitti
jonimatti joutsijärvi
-
10.59
0
kommenttia
Ihminen helposti luulee että hänen ajatuksensa ovat hänen omiaan.
Mutta eivät ne tule hänestä, eivätkä ne hänelle jää.
Vaikka hän istuisi hiljaa huoneessaan, ovet ja ikkunat säpissä, älylaitteet ja verkot sumpussa, hän vuotaa, hän vuotaa kahteen suuntaan tuota järveä, jossa niin luullaan olevan järkeä.
Ei se mitään, ihminen, ei se mitään. Et enää pelota sitä, joka sinua saa kokea. Kokea kuin verkkoja siinä järvessäsi.
kirjoitti
jonimatti joutsijärvi
-
9.02
0
kommenttia
Raija-Leena Punamäki kirjoittaa täsmällisesti blogitekstissä ”Aseistautumisen lupaama turvallisuus” Suomen ja USAn puolustusyhteistyösopimuksen kontekstista: ”
Sotilaallistumisen uuskielen kursseilla olemme sisäistäneet sen, että Amerikan Yhdysvaltojen maanpuolustus on nyt myös meidän tehtävämme. Kukaan ei halua olla häirikköoppilas ja kysyä, miten on maantiedon laita: puolustettavammehan on toisella mantereella. USA:n turvallisuutta on puolustamassa 700 sotilastukikohtaa Lähi-idän, Kaakkois-Asian, Afrikan, Euroopan ja Amerikan 80 maassa (Vine, 2020) ja nyt myös Suomenlahdella ja Arktisten alueiden läheisyydessä. Ymmärrämme, ettei suinkaan ole kysymys Yhdysvaltojen maa-, ilma- ja merirajojen konkreettisesta puolustamisesta, vaan meidän länsimaisten arvojen, demokratian, ylivertaisuuden, tasa-arvon, turvallisuuden, itsemääräämisoikeuden, kilpailukyvyn, lähimmäisenrakkauden ja osallisuuden vientiponnisteluista. Tärkeää on myös se, että USA:n sotilastukikohdat sijaitsevat strategisesti lähellä luonnonrikkauksia, jotka takaavat meidän elämäntapamme.”
kirjoitti
jonimatti joutsijärvi
-
21.35
0
kommenttia
Nyt kun olen hörpännyt illan mittaan pari puolikasta saunakaljaa, voinen todeta vielä sen että nämä varmasti kahta lukijaani kovasti ärsyttävät ulostulot Suomen ulkopoliittisen selkärangan hapertumisesta kuin kuminauha helteisellä sorapihalla rakentuvat erittäin pitkään pohdintaan sodasta ja rauhasta maailmassamme. Minä vihaan, suren ja inhoan sotaa, kävi sitä kuka tahansa. En vain sellaista sotaa jota käy niinsanotut viholllismaat. Vihollinen on vihollisensa luomus. Mahdollisuus rauhaan on kapea ja nykyisiä järjestelmiä kammottava syöveri. Hyvää yötä!
kirjoitti
jonimatti joutsijärvi
-
22.45
2
kommenttia
Katselen Voima-lehden sisäsivun kuvaa Remu Aaltosesta enkä tunnista häntä. Lähinnä hän viiksineen ja tiukkoine ilmeineen näyttää vanhalta CGMannerheimilta, ei Remu Aaltoselta josta olen nähnyt vuosikymmeniä lukuisia kuvia. Kun katson tarkkaan, tunnistan kuitenkin Remun valokuvassa niitä piirteitä joita on Mauri Kunnaksen piirtämässä Remu Aaltosessa. Hän siis näyttää silmissäni klassiselta itsestään tehdyltä karikatyyriltä enemmän kuin itseltään. Samalla tavalla Suomen ulkopolitiikka nykyisessä hysteerisen vapautuneen kypsässä muodossaan on vaikea tunnistaa itsekseen mutta muistuttaa kyllä karikatyyriään, ehkäpä hieman tosiaan Mannerheimia.
kirjoitti
jonimatti joutsijärvi
-
22.32
0
kommenttia
Eduskunta tulee lähiaikoina keskustelemaan ja äänestämään hallituksen esityksestä Suomen ja Yhdysvaltain välisen puolustusyhteistyösopimuksen hyväksymisestä (DCA, Defence Cooperation Agreement). Sopimus antaa Yhdysvalloille kymmeneksi vuodeksi erittäin vapaat kädet Suomen laeista välittämättä järjestellä aseita ja sotilaita tietyille, määritellyille sotilasalueille. Näillä alueilla Suomen viranomaisilla ei olisi valtuuksia valvoa toimintaa ja varastoja. Yhdysvaltain sotilaita täällä toimiessaan eivät olennaisesti koskisi Suomen lait. On selvää että kaltaiseni ihminen ei voi suositella eduskunnalle sopimuksen hyväksyntää varsinkaan noin antavassa ja Suomen lain marginaaleja murskaavassa muodossa.
Nyt ja lähimenneisyydessä Yhdysvallat on yksi suurimmista sotarikosten tekijöistä maailmassa. Rikoksiksi voi katsoa monet Yhdysvaltain hyökkäyssodat ja sotilaalliset toimet Korean sodasta ja Latinalaisen Amerikan maiden terrorisoinnista Afganistanin ja Irakin sotiin tai nykyisen sota-Israelin räikeään tukemiseen. Sotilaallinen liittoutuminen tällaisen maan kanssa on moraalitonta.
Olli Tammilehdon mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa ja Mikael Böökin kirjoitus Kansan Uutisissa esittävät olennaiset ongelmat ja kysymykset DCA-sopimuksesta tiiviisti.
kirjoitti
jonimatti joutsijärvi
-
22.11
0
kommenttia
Muutama on kysynyt, niin josko tämä saavuttaisi vielä jonkun ihmettelevän: Elikäs Mirkka Rekolan elämäkerran osa II (alaotsikoltaan Elämä tulee koko ajan ilmi salasta) ilmestyy jo menneen huhtikuun sijasta 8.8.2024.
EDIT: Nykyään en muista mitään, edes oman kirjani nimeä, joka siis on lainaus kohdehenkilöltä ja muotoa: Elämä koko ajan käy ilmi salasta.
kirjoitti
jonimatti joutsijärvi
-
13.12
3
kommenttia
Rauhaset: julkaisu, Mirkka Rekola
Arvoisa presidentti Stubb,
Suomen ulkopoliittisen johdon edustajana sinun on nyt toivottavaa ryhtyä tarpeellisiin toimiin, että Suomi tunnustaa Espanjan, Irlannin ja Norjan tavoin Palestiinan valtion mahdollisimman pian.
Muista ettet itsekään olisi ilman voimakkaiden tukijoiden tunnustusta ja kannustusta päässyt poliittisella urallasi edes alkuun. Mielekäs järjestys on aina vuorovaikutusten aikaansaamaa, niin myös rauha levottomassa maailmassa.
Ystävällisesti,
Jonimatti Joutsijärvi
kirjoitti
jonimatti joutsijärvi
-
11.01
0
kommenttia
Kirjoittamani Mirkka Rekolan elämäkerran osa I Elämä joka ei koskaan tule kokonaan esiin on saanut Vuoden tiedekirja 2023 -palkinnon. Perustelut lämmittävät kirjoittajan mieltä ja sydäntä!
Mirkka Rekola on yksi sotienjälkeisen Suomen huomattavimmista modernismia edustaneista runoilijoista. Hän halusi tulla muistetuksi ennen muuta runoudestaan. Jonimatti Joutsijärven Mirkka Rekola I – Elämä joka ei tule koskaan kokonaan esiin on kunnianosoitus Rekolan runoudelle, mutta se ei sorru ulkokultaiseen suitsutukseen. Myös Rekolan henkilöhistoria saa teoksessa ansaitsemansa monisävyisen valotuksen. Tämän poikkeuksellinen teos on syvällinen ja moniulotteinen elämäkerta. Korkeatasoisen elämäkerran tapaan se kertoo paitsi Mirkka Rekolasta ja hänen elämästään ja taiteestaan, myös kuvaa suomalaista yhteiskuntaa, kirjallisuuden ja kirjailijoiden roolia julkisessa keskustelussa sekä Suomen paikoitellen hyvinkin ahtaita taidepiirejä sotienjälkeisenä aikana.
Lukija pääsee eläytymään Rekolan kehittymiseen tinkimättömäksi kirjoittajaksi – runoilijaksi, joka väistää määrittelyjä ja lokerointia. Tähän kehitykseen vaikuttivat syvästi lapsuuden ja nuoruuden hauras terveydentila ja isän kohtalo, homoseksuaalisuuteen kohdistunut vaino sekä siihen liittynyt pelko, häpeä ja ulkopuolisuus. Naisten välistä ystävyyttä ja rakkautta sekä näiden suhteiden merkitystä Rekolan elämälle ja vaikutusta hänen kirjailijuuteensa Joutsijärvi kuvaa tarkasti ja analyyttisesti. Hän kirjoittaa antaumuksella tuoden tekstiin herkkää ymmärrystä ihmisyydestä.
Kirja perustuu korkeatasoiselta henkilöhistorialta vaadittavaan vankkaan ja monipuoliseen lähdeaineistoon. Joutsijärvi on perehtynyt runsaaseen arkistomateriaaliin ja media-aineistoon sekä tehnyt lukuisia haastatteluja. Hän analysoi aineistojaan oivaltavasti ja asettaa ne asiayhteyksiinsä huolellisesti. Kuvaus kahtiajakautuneen Tampereen ilmapiiristä jatkosodan jälkeen on rikasta ja uskottavaa. Tieteellisen työskentelyn kriteerit täyttyvät teoksessa tinkimättömästi, mutta Joutsijärvi uskaltaa enemmän. Rekolan runouden hienosyisen tulkinnan myötä teos on tieteen ja taiteen rajankäyntiä parhaimmillaan.
Rekolan runoutta voidaan pitää vaikeasti lähestyttävänä, ja se saattanut jäädä monelle vieraaksi. Joutsijärven eläytyvä kerronta kuitenkin saattelee lukijat avartavalle matkalle Rekolan elämän vaiheisiin ja hänen teksteihinsä. Joutsijärvi on sanankäytön taitaja: ”Tunteet ja kokemukset, joille ei ollut yhteisesti ymmärrettävää kieltä ja kuuntelijaa, mykistivät. Ne kiertyivät kirjoitusta kohti ja musiikiksi, viulunkielille. Pitkiksi kävelyiksi ympäri kaupungin, souteluiksi järven aalloille” (s. 110). Lukija tuskin malttaa odottaa, että pääsee lukemaan Rekolan elämäkerran toisen osan – ja ennen kaikkea, että saa käsiinsä Rekolan runokirjoja."
Teoksen 99 kirjan joukosta voittajaksi valitsivat Tuomas Kilpeläinen, Tiina Kinnunen, Helena Leino.
kirjoitti
jonimatti joutsijärvi
-
13.23
0
kommenttia
Rauhaset: lainaus, Mirkka Rekola, nautinto, tapahtuma
Tiedekustantajien Vuoden tiedekirja 2023 -palkinnon seitsemään finalistiin lukeutuu kirjoittamani Mirkka Rekola I - Elämä joka ei koskaan tule kokonaan esiin.
Kilpailuraadin perustelut lämmittävät:
"Jonimatti Joutsijärven antoisa, intohimolla kirjoitettu elämäkerta vie lukijansa syvälliselle matkalle runoilija Mirkka Rekolan elämään ja taiteeseen. Kirjoittaja on tehnyt vaikuttavan taustatyön runsaan arkistomateriaalin ja haastattelujen parissa, ja yhdistää analyysiinsä taidokkaan ja herkän tulkinnan Rekolan runoudesta. Yhteiskunnallista ajankuvaa tarkastellaan mielenkiintoisesti Rekolan sukupuoli-identiteettiin peilaten. Teos onnistuu olemaan samaan aikaan tieteellisesti jykevä ja taiteellisesti runollisen kaunis."
Palkinto jaetaan 20.3.2024.
Muut finalistit ovat:
Heta Hurskainen & Teuvo Laitila: Ukraina on meidän! Kirkot ja politiikka Ukrainan ja Venäjän suhteissa (Gaudeamus)
Erkki Korpimäki: Helmipöllö. Metsän ja hyvinvoinnin vartija (Tammi)
Ilkka Ruostetsaari: Huippujohtajat kriisien Suomessa. Eliitit ja vallan verkostot 1990-luvulta 2020-luvulle (Gaudeamus)
Sakari Siltala: Korkea peli. Teollisuustitaani Walter Ahlströmin elämä (Siltala)
Jaakko Suominen: Pajatsosta pöytätennikseen. Sotienvälisen Suomen pelit ja pelikulttuuri (Gaudeamus)
Susanna Välimäki & Nuppu Koivisto-Kaasik: Sävelten tyttäret. Säveltävät naiset Suomessa 1800-luvulta 1900-luvulle (SKS)
kirjoitti
jonimatti joutsijärvi
-
11.25
4
kommenttia
Mirkka Rekola II - Elämä koko ajan käy ilmi salasta
on nyt keväällä julkituleva sisarteos Mirkka Rekolan viime keväänä ilmestyneelle elämäkerran osalle I - Elämä joka ei koskaan tule kokonaan esiin.
kirjoitti
jonimatti joutsijärvi
-
11.31
4
kommenttia
Rauhaset: julkaisu, Mirkka Rekola, nautinto
kirjoitti
jonimatti joutsijärvi
-
22.26
0
kommenttia
Rauhaset: 'kokemus', Mirkka Rekola, omaani parempi humma, työ
Rauha Palestiinaan.
Rauha Palestiinaan.
Rauha Palestiinaan.
kirjoitti
jonimatti joutsijärvi
-
10.20
0
kommenttia
Kirjoittamani Mirkka Rekolan elämäkerta
Mirkka Rekola - Elämä joka ei koskaan tule kokonaan esiin I
ilmestyy Into Kustannukselta 26.4.2023. Äänikirja hetkeä myöhemmin.
Teoksen julkkarit 26.4. Helsingin Akateemisessa kirjakaupassa. Teoksen tiimoilta minua haastattelee Jarkko Oraharju.
Tampereella vähemmän muodolliset julkkarit 4.5. Rainassa Kehräsaaressa klo 18.
Lisäksi näillä näkymin
Sastamalan Vanhan kirjallisuuden päivillä 1.7. haastattelu teoksesta.
Kuten myös Hämeenlinnan kirjastossa 12.9. klo 17.30
ja Käpylän kirjastossa Helsingissä 4.11. klo 18.
Lisäksi Rekolasta ja modernismista puhutaan Pirkkalaiskirjailijoiden tapahtumassa Kulttuuritalo Laikussa 16.10. klo 14. Esitelmiä pitävät ainakin kirjailija Vilja-Tuulia Huotarinen ja Rekolan ruotsintaja, runoilija Henrika Ringbom. Ohjelma rakentuu vielä.
Elämäkerta on odotettu, ainakin lehdistössä: WSOY:n kustantaja Anna-Riikka Carlson ennakoi sitä Anna-lehdessä ja kulttuuritoimittaja Arla Kanerva Helsingin Sanomissa.
kirjoitti
jonimatti joutsijärvi
-
12.01
25
kommenttia