Jokunen vuosi sitten olin taas kerran ahdistunut sodista. Pohdin mitä maailmanrauha voisi olla. Laitoin radion päälle saadakseni välittömän viestin rauhan mahdollisuudesta (ks. C. G. Jung, synkronisiteetti). Ylen Ykkösellä alkoi juuri silloin Arvo Pärtin Tabula Rasa, eräs lempikappaleistani. Kaksiosainen orkesteriteos vie kahden viulun kiihkeän dialogin känteeseen josta upotaan musiikilliseen hiljaisuuteen.
Ei uskomalla minkään vallan, edes oman, väitteitä voitosta ja tappiosta synny näkökulmaa, joka voisi olla rauhan perustana.
Sumun sisässä
nousee löyly.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti