Tuntuu hyvältä, kun jostakin etäältä naapurista kuuluu Leonard Cohenin Sisters of Mercy.
Sekin tuntuu hyvältä, kun kuulee musiikkia, jonka tunnistaa osittain, mutta josta ei saa selvää, eikä osaa nimetä sitä - näin mieliäänessä muotoutuu uusia sävellyksiä, jotka katoavat pian äänimuistin ohuuteen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti