Black Sabbath (romaani)

Mitä minun edessäni on
Laihat kasvot verta määrittävät ihopoimut kuivat
Ylhäältä satavaa roskakuilun helminauhaa
Yhteenkytkettyjä pakkausjätteitä ja videonauhurit
Etääntyvät pankkikorttien tunnusluvut
nelinumeroiset niin kuin
jotkin jutut joita löysin netistä
toisin kuin
äyräpääskysymyslikoavat hajuajurit
Niiden varaan voisi perustaa sävellyksiä
pian se tarkoittaisi uutta postrockin alalajia
lajityypillistä käyttäytymistä olisi
vasemmanpuolimmainen tanssi, riuhtominen
vain vasemmilla elimillä
oikeiden pysyessä täysin tyyninä
Sitä tämä on
oh please god help me
Keksin uuden kompinkin muttei ole orkesteria sitä soittamaan
ei soittimia, mitä nyt näppäimistö, vierassänky sohvana
ja vuokraparketin ja omitun maton saundierot jalan alla
Aloitin kirjoittamaan tätä romaania
koska oli voimaa! Eikä mitään sanottavaa
Anker-Larsenilta varastettuja visioita
uuden ajan henkisestä romaanista
joka olisi yhtä pian vanhanaikainen ja vavisuttava
Ilmaisun toinen puoli puuttuu
Jätän sanomatta jotakin etten toistaisi
sitä mitä jo on kirjoitettu

Varmasti voisi olla paremminkin
aseteltuja valheita
totuutta voi lähestyä vain
valheita polttamalla
ja miten niitä polttaa jos niitä ei löydä
roskakasojen uumenista, taskusauman ratkettua
vuorin ja kankaan väliin tippuu hiekkaa
pakkohan minun jotain on näperrettävä sormissani
teiltä piilossa
Hyvä bassosoolo
En kestä sitä että asiat loppuvat kesken
ja niin käy aina
jään ehkä yksin johonkin
tai on pakko lähteä ennen sitä
Olisin tosiaan voinut jäädä siihen istumaan
selkä suorana, silmät ummessa
kehimään sitä että
rytmi ei puutu vaikka sen kaiken aikaa
pudottaisi, koko ajan
tiputtaisi rytmin
pois, ja vähitellen keskustelu olisi laantunut,
askeleet etääntyneet
Joku olisi ehkä kysynyt: voitko hyvin,
odotatko jotain, enkä olisi voinut vastata
odottavani sitä että menisit pois, se olisi ollut
vale
kitaralla kirjoiteltua kaipuuta ja ikävää

Se mun uusi komppini olisi kuullostanut kyllä paljon
sielun veljien ikävältä
tai circleltä
joten ihan samahan se on vaikken itsekään sitä enää muista
siinä oli sellaista hakkaamista vaikea sitä on näin
runoon kirjoittaa
paljon iskuja