ajankohtaistoimitukselta

Alkoi ilmestyä ikään kuin äitiensä kohduista
ihmisrotu joka oli kyvykkäämpi, läsnäolevampi ja täydellisempi
kuin yksikään aiemmista
Satuin jotenkin selviämään hengissä tästä ilmestymisestä
vaikka en mitenkään voi sanoa kuuluvani tuohon uuteen rotuun
Nyt istuskelen pääosin kadunkulmilla, portailla tai puistoissa
kuin eksynyt vanha aasi, kulunut työjuhta tai yleinen lemmikki
ja katselen kuinka uusi nuori rotu pelastaa maailman tuholta
Välillä he kantavat eteeni jäätelön tai jotakin mitä nuoruudessani
en olisi osannut kutsua valuutaksi, ja näin ylläpitävät omalta kannaltaan
surkeaa olemistani
En valita
Saanhan katsella tuota sulavaa ihmisrotua joka kättelee maailmankaikkeutta haikeanvärisin kämmenin
eikä minun tarvitse huolehtia muusta kuin kaltaisieni muistamisesta
ja olla silmänsyvyys hiljaa kahden huokauksen välissä