Sauli Niinistö,
sattuma ei pelastanut sinua. Kenties
jokin vieras järjestys
tarvitsee sinun kasvojasi
puhuakseen läpi, kenties
sinua tarvitaan tämän järjestelmän romauttamiseen
Tai ehkä julkinen empatiasi
ja julkea lyhytnäköisyytesi
vielä törmäävät yhteen, ja mitä siitä seuraa
ei ole sattumaa
Ja voi olla ettei niin käy,
voi olla että sinun merkityksesi
on verhota vielä hetken, vielä yhdellä
unen kerroksella
kummallisia asentojasi ympäröivää
julkista narkoosia
Minun ystäväni näkevät näkyjä
kaupungit hautautuvat
nesteeseen, tai
Euroopan hautaavat
arabit
Minun ystäväni tietää
että ne ovat kollektiivisia pelkoja
Luotan häneen, mutta mitä on pelko
Ennakkoa tulevasta
tuntemattomasta, jota
sattuma ei paljasta
Pyydän ettet kuvittelisi
järjestyksen
olevan puolellasi, jos se sinut herätti
lukemaan suomalaista proosaa
Armo siinä mielessä kuin minä sen kuvittelen
on vain yksilökeskeistä toiveajattelua
jonka suorat suhteet todellisuuden ilmiöihin
eivät kerro välttämättä mitään armosta
Pyydän, että
voisimme ymmärtää rakkauden ylipersoonallisena
jossa kuoleman kasvoilta puuttuu
katsomisen salliva verho
jonka levottomat lapset kuitenkin repisivät alas
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti