vakava kysymys
Jos saisit viikon lomaa elämästäsi ja sijaisen toteuttamaan sitä kaikkine yksityiskohtineen koko loman ajaksi, miten opastaisit sijaisen kaikkiin elämäsi toimiin, tapoihisi hoitaa asioita ja suhteita, esineitä ja käytäntöjä, asenteisiisi kodissasi, työssäsi, ystäviesi ja perheesi parissa?
10 kommenttia:
hyvä kysymys, sillä tällaista opasta omaan elämään ei ole; mutta jos vihjasit että jokaisen pitäisi yrittää kirjoittaa sellainen, niin siitä tulisi jotain hienoa ja haastavaa ja paljon antoisampaa kuin viikon loma omasta elämästä; tuon oppaan kirjoittamiseen voisi käyttää kai koko elämän ja siitä pitäisi sanoa (kuolinvuoteella tai muualla), että te saatte tehdä nämä jutut omilla asenteillanne, omilla käsillänne, omilla ajatuksillanne, minä halusin vain tietää mitä ajattelen ja mitä te siitä tuumaatte, mutta tällaisen oppaan voi ojentaa vasta sitten kun minä olen pois kauemmin kuin viikon.
Ystäväni vastasi kysymykseen suunnilleen että "jätä opastamatta!"
Tajusin vain eilen seisoessani keskellä huonettani ja nähdessäni erinäiset taaskin maton ja lattian rajamailla levällään olevat paperit ja muistaessani samalla tavalla levällään olevan aineettomat suhteet, että jos katoaisin, monestakaan keskeneräisestä hommastani ei voisi saada tolkkua, sen vaiheesta, sen päämäärästä tai tavoista tehdä sitä, ja aloin spontaanisti nauraa.
Voisihan tuommoista yrittää kirjoittaa. Kauhea homma!
En toisaalta tiedä mitä voisi olla "loma elämästä".
Tämä oli hyvä! T:Matti
Äitisi on ainoa, joka näkee silmiesi taakse. Äidit ovat ainoita olentoja, joiden mielestä juuri sinä olet ainoalaatuinen ja korvaamaton. Oppaita omasta itsestä on turha kirjoittaa, sijaisesi olisi parempi sinä kuin sinä itse olet. Chaplinhan tämän jo todisti, vai Elviskö se oli.. kuka muistaa, ketä kiinnostaa..
Jos parahin Anonyymi oot Paavo, niin otahan iisisti, mutta jos oot joku muu, niin otahan iisisti.
:) paavo tai elvis, vaan kumpi oli kumpi? Iisisti ottaminen on helpommin sanottu kuin tehty. Hyvä elämänohje kuitenkin. Kaikella rakkaudella, paavosi.
<3
tätä voisi miettiä kahdella eri tavalla: miten ohjaistaa sijainen siten, että on mahdollisimman realistinen, pyrkii siihen, ettei kukaan huomaa eroa tai sitten mikä olisi ideaalinen tapa toimia elämänsä tilanteissa ja suhteissa.
nyt todistan etten ole robotti.
jonna.
tätä voisi miettiä kahdella eri tavalla: miten ohjaistaa sijainen siten, että on mahdollisimman realistinen, pyrkii siihen, ettei kukaan huomaa eroa tai sitten mikä olisi ideaalinen tapa toimia elämänsä tilanteissa ja suhteissa.
nyt todistan etten ole robotti.
jonna.
Toi "ideaali" on hirmu helppo kirjoittaa, "realistinen" taas vaikea, koska todellisuudessa on niin monia erilaisia tapoja suhtautua yhteen ja samaan asiaan eri hetkinä, että miten pystyisi kuvailemaan (tai edes tajuamaan) sen moninaisuuden ja vaihtelun rytmeineen ja sävyineen... Kiinnostava vaihtoehto ideaalin ja reaalisen välillä on se, mitä seuraa jos sijaiselle ei anna ohjeita: täysin arvaamattomat seuraukset, jolloin lomalta palaava huomaisi elämän muuttuneen yllättävällä tavalla.
Hassua ja hauskaa että just tää herättää niin monessa kommentteja.
Lähetä kommentti