kuulin
ruumiiton ihminen
tuonpuoleisessa
kokee tulen ja valon nesteenä
ne tuntuvat hänestä vedeltä
niitä voi valaa, valuttaa
ne läikähtävät
silmissänsä
ruumiiton ihminen
tuonpuoleisessa
kokee tulen ja valon nesteenä
ne tuntuvat hänestä vedeltä
niitä voi valaa, valuttaa
ne läikähtävät
silmissänsä
kirjoitti jonimatti joutsijärvi - 13.21 0 kommenttia
kide kiteeltä
hile kuumuu liemeksi
märkien puiden kehystämä kadunpätkä
siinä katuvalo yli horisontin
sulautuu kirkastuvaan koittoon
kirjoitti jonimatti joutsijärvi - 11.32 0 kommenttia
Esiinnyin tiistaina Telakalla. Koen vähän hankalaksi tämän koronapassi-homman, väestön jaottelun niihin-jotka ja toisiin-jotka-ei. Väliaikaisena ja rajoitettuna menköön.
Tässä aamun "lehteä" lukiessani huomasin että Bell Hooks on kuollut, suosikkifeministini. "Kevyet mullat" sanoi työhuonetoveri. Sitten Korean sota ja Vietnamin sota kävivät ylitseni muutaman virkkeen kuohuna, enkä voinut keskittyä hommiin. Ja palasin. Mutta, nojoo, kirjoitin Telakan esitystä varten puheen, tässä:
14.12.2021 Telakalle
Kirjoitin meille pienen puheen:
Alunperin me olette pehmeitä
Kaikki pehmeä hengittää
Meillä on ollut pehmeä kohta
niskakuopasta leuankärkeen
ja leukaperästä leukaperään
salmiakkikuvion tai pitkulaisen timantin muotoinen
joka lepää selkärangan varassa
Kaikki pehmeä hengittää
Meillä on ollut pehmeä kohta
pyöreä laakea
alimpien kylkiluiden välillä
kuin kostea meduusa
uidessaan sykkivä
tai teltta
jonka peruspilari on selkäranka
Kaikki pehmeä hengittää
Meillä on ollut pehmeä kohta
lantion maljassa
istuinluiden välillä
ja häpyluusta häntäluuhun
vuorovesiallas, merenpoukama
jonka suolaisesta vedestä jyrkkä kallio selkärankana kohottaa meidät pystyyn
Kaikki pehmeä hengittää
Pehmeänä otamme vastaan
koemme kaiken kuin märkä rahkasammal
siihen astuvat olennot
Kovina, jännityksessä
me jaksamme kantaa
kipua, kärsimystä
ja ajatuksia
Meillä on paljon ajatuksia
Monet niistä olivat meille hyvin vieraita
täysin naurettavia, ennenkuulumattoman mahdottomia
kaksi vuotta sitten
Mikä meidät saa niitä ajattelemaan
Kenen ajatuksia ne ovat?
Mikä tänään käy päinsä
ja kenelle?
Ja kenelle ei
sekä miksi?
Kuka siitä saa tietää ja miten?
Kuka ajattelee?
Kaikki pehmeä hengittää
Kolmekymmentävuotta ja rapiat sitten kirjoitti Mirkka Rekola
kylmän sodan päättyessä
ja persianlahden sodan alkaessa
pitkän runon Helsingin Sanomiin
Mikä siinä ajattelee?
Luen sen nyt teille
”Pettymyksen aika”
HS 26.1.1991
(...)
kirjoitti jonimatti joutsijärvi - 10.43 0 kommenttia
Rauhaset: esitys, Mirkka Rekola, pluto saarnaa, runo