olen tietenkin vain loinen hänen työnsä juurella
silti naapurit luulevat että meillä asuu lintu
suuri lintu, joka kirkuu ja viheltää
minun suullani
tajusin kaksi vuotta sitten kirjaston pöydän ääressä
että minulla ei ole vastauksia kipeimpiin ekologisiin kysymyksiin
eikä minulla tänään ole vastauksia tulehtuneimpiin sosiaalisiin kysymyksiin
olen vain loinen, rakennusasuja, terveleppää kaivava vaalea toukka
kuljet puun alta ja kavahdat katsomaan ylös
puussa kiljuu mutta yhtään lintua ei ole näkyvissä
ps. samppalinnanpuistossa kohtasin pöllön, näin se tapahtui:
ylätiellä muistin hengittää ja etsiä hiirten jälkiä katseellani
äkkäsinkin tumman olennon paljaassa puussa, latvassa
aurinko ei ollut vielä laskenut, eivätkä silmäni laskeneet linnun kasvoilta
huomattuna se häiriintyi ja häipyi
seurailin sitä puulta puulle, harakka
hyppelehti sen ympärillä mäenlaen puunlatvaoksalla
enkä ole vieläkään varma, oliko se todella pöllö, mikä muu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti