Mirkka Rekola - elämä joka ei koskaan tule kokonaan esiin I
Kirjoittamani Mirkka Rekolan elämäkerta
Mirkka Rekola - Elämä joka ei koskaan tule kokonaan esiin I
ilmestyy Into Kustannukselta 26.4.2023. Äänikirja hetkeä myöhemmin.
Teoksen julkkarit 26.4. Helsingin Akateemisessa kirjakaupassa. Teoksen tiimoilta minua haastattelee Jarkko Oraharju.
Tampereella vähemmän muodolliset julkkarit 4.5. Rainassa Kehräsaaressa klo 18.
Lisäksi näillä näkymin
Sastamalan Vanhan kirjallisuuden päivillä 1.7. haastattelu teoksesta.
Kuten myös Hämeenlinnan kirjastossa 12.9. klo 17.30
ja Käpylän kirjastossa Helsingissä 4.11. klo 18.
Lisäksi Rekolasta ja modernismista puhutaan Pirkkalaiskirjailijoiden tapahtumassa Kulttuuritalo Laikussa 16.10. klo 14. Esitelmiä pitävät ainakin kirjailija Vilja-Tuulia Huotarinen ja Rekolan ruotsintaja, runoilija Henrika Ringbom. Ohjelma rakentuu vielä.
Elämäkerta on odotettu, ainakin lehdistössä: WSOY:n kustantaja Anna-Riikka Carlson ennakoi sitä Anna-lehdessä ja kulttuuritoimittaja Arla Kanerva Helsingin Sanomissa.
25 kommenttia:
Hienoa, että työsi on viimein tulossa esiin! Onnittelut vielä.
Kiitos Vesa! Onhan tuo vuosien homma ja uteliaana odotan vastaanottoa.
Olen lukenut nyt ekat 125 sivua - hyvin kulkee, ja todella mainiosti piirtyy esiin Rekolan runouden ja elämän perustuntojen tausta, ainakin yksi mahdollinen konstellaatio siellä takana. Jatkan lukemista.
Kiitos palautteesta, teos tosiaan käy läpi Rekolan vaiheita varsin kattavasti. Tulkinnoista ja asioiden esitysjärjestyksestä ja -tavasta voi varmasti olla montaa mieltä. Mutta saatavilla ei käytännössä ole mitään suoraan Rekolaan liittyvää aineistoa, jolla varsinaiset asiat ja aiheet voisi muuttaa tai vaihtaa toisiksi. Ehkä sitten kun Rekolan arkisto SKS:n arkistossa aukenee (2044 tms) voi jotain uutta nousta esiin, tai jostain mulle tuntemattomasta lähteestä, jota en osaa ajatella. Olisi jännittävää kuulla sellaisista! Ja hauskaa että teos saa sut jatkamaan lukemista!
On hyvä kirja. Olet tuonut erinomaisesti esiin ajankuvaa ja sosiaalisia kytköksiä ja jännitteitä. Rekola ja Juvonen ovat mun lemppareita tuolta ajalta, en tiedä miksi pidän heidän runoistaan enemmän kuin Mannerin tai muiden aikalaisten, noin yleisesti ottaen.
Kiitos vielä Vesa, hyvä kuulla sinulta vaikutelmiasi. Tuon suuntaista historian ja sosiaalisen tekstuuria olen pyrkinytkin kutomaan kirjaan. Mulle Rekola ja Manner lähtee hyvin, Juvonen on paljon haastavampi, mutta aukenee nyt vähän iisimmin kun olen tutustunut lähemmin hänen elämäänsä Rekolan myötä. Matti Palmin biografinen lisuri Juvosesta on oivallinen, vaikkakin vaikeasti löydettävä teksti (JKL:n yliopiston kirjastosta saa).
Eilen luin loppuun kirjasi. Minusta olet saanut hienon kokonaisuuden aikaan - perinteisiin elämäkertoihin verrattuna iso etu on, että olet lähtenyt myös aidosti lukemaan ja tulkitsemaan kirjailijan teoksia: tässä kohtaa teksti irtoaa pelkästä biografiasta ja saa mainion esseemäisen / ajattelullisen kerrostuman / sävyn. Toki se sitten kiertyy takaisin Rekolan elämään, mutta ei mitenkään yksiniteisesti, vaan mukaan tulee myös oma äänesi.
Tuli mieleen, että minullakin on yksi muisto Mirkasta. Tämä taitaa olla kesältä 2008, Orivedeltä. Olin siellä jossakin kirjallisuusjutussa, ja Mirkka käytti puheenvuoron jonkin esitelmän jälkeen. Hän lainasi Juvosen runoa "Kasvu": "Kivet minuun singotut / jäi minuun. / Vaellan, / pilariksi muuttunut. // Kivissä kädet oli / heittoon nostetut; / ja pilariini / syntyi siipipyörä. // Kädet monet / alas, ylös, sivuilleni / lakkaamatta viittovat." Tämä muisto elävöityi ja avautui eri tavalla luettuani kirjasi.
Kiitos! Ja toista osaa odotellessa.
Iso kiitos palautteestasi Vesa. Tuntuu että teos on lähtenyt omalle matkalleen nyt aika kivasti muutenkin. Jotain maisemakortteja lukijoiden maastosta on mun tietooni putkahtanut, ja olen iloisesti yllättynyt. Mukavaa että Rekolan tuotannon pohdinnat tuovat hyvää lisää elämän kuvaukseen!
Hauska muisto, kiitos - tuleeko mieleen, oliko runolainaukselle jotain kontekstia, aihepiiriä, taustoitusta?
Mun on todella vaikea muistaa mihin alustukseen Mirkan puhe liittyi. Meitä edellisenä vuonna eli 2007 julkaisseita kirjailijoita oli kutsuttu Oriveden opistolle. Oli kesätapahtuma, luultavasti heinäkuussa. Arvelisin että joku oli alustanut vierauden / ulkopuolisuuden tms. teemasta, ja tähän Mirkka reagoi. Hän sanoi jonkin sanan ja lausui sitten Juvosen runon. Se jäi mulle mieleen.
Aivan. Muisti notkahtelee ajassa. Vierauden ja ulkopuolisuuden teema kuulostaa kyllä Juvosen heiniltä.
Kyllä. Tuosta yhdestä hetkestä ei jäänyt muita muistoja kuin Mirkan puheenvuoro. Juttelimme siitä vielä yhden tuttavan kanssa tilanteen jälkeen.
Ajattelin ainakin alustavasti koota tähän kommenttilootaan teoksen saamaa palautetta.
Mirkka Rekolan pitkäaikainen kustannustoimittaja Eila Kostamo laittoi varsin tuoreeltaan teoksesta myönteisen maininnan Facebookin Kirjallisuuden ystävät -ryhmään.
Huomisessa Suomen kuvalehdessä ilmestyy Outi Hytösen varsin ilahduttava kritiikki. "Mirkka Rekola -kirja on elämäkertojen aatelia."
Tekee mieli korjata yksi hänen ihmettelemänsä detalji. Hän nimeää "vahvoiksi jaksoiksi" "biofiktiiviset kohtaukset Rekolan elämästä", joita teoksessa on muutamia (kursiivilla yleensä). Hän kysyy, "minne ne katoavat? Sivulla 190 on viimeinen." Mutta myöskin sivuilla 252 ja 351 on tällaiset kuvitelmat, kursiivilla merkityt. Siltikin voi olla mieltä, että niitä saisi olla lisää.
Minusta nuo biofiktiokohtaukset olivat mainioita, toiseen osaan myös niitä rytmittämään elämäkerrontaa.
Tähän astiset kritiikit:
SK, Outi Hytönen, "Kaiken ykseys - Mirkka Rekola -kirja on elämäkertojen aatelia."
https://suomenkuvalehti.fi/kulttuuri/arvio-mirkka-rekola-kirja-on-historiaa-runoutta-psykologiaa-ja-lajinsa-aatelia/
HS, Ville Hytönen, "Mies, nainen eikä kumpaakaan – Erinomainen elämäkerta piirtää määrittelyjä karttavasta Mirkka Rekolasta kuvan"
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000009586968.html
Lapin Kansa / Kaleva, Kari Sallamaa, "Runoilija Mirkka Rekolan elämä oli ihmeitä täynnä – hän oli linnakundin tytär, selvänäkijä, pukeutui miesten vaatteisiin, rakasti naisia..."
https://www.kaleva.fi/kirja-arvio-runoilija-mirkka-rekolan-elama-oli-ihm/5576832 [maksumuurin takana]
Vastaanotto on kerrassaan lämmin. Tuntuu myös, että kukin kriitikko pääsee kirjoittamaan itselleen mieluisista aiheista Rekolan kautta.
Kari Sallamaan kritiikissä minua jäi hämmentämään ajatus, että teoksessa ei juurikaan analysoida Rekolan tuotantoa. Kyllä analysoidaan, kymmeniä ja kymmeniä sivuja. Mutta ehkä hän odotti jotakin muuta, en tiedä mitä.
Helsingin Sanomat listasi Hkin kirjastojen varatuimmat, Mirkka-elämäkerta on tietokirjojen sijalla neljä.
Kulttuuritoimitus.fi on maininnut teosta kahdesti lyhyen ajan sisällä, Parasta juuri nyt -kolumnissa (1. linkki alla) ja haastattelussani (2. linkki) liittyen Viikon runo -kokonaisuuteen jossa olen mukana Tiina Lehikoisen, Riikka Palanderin ja Kari Aronpuron kanssa
https://kulttuuritoimitus.fi/artikkelit-kolumnit/kolumnit-parasta-juuri-nyt/parasta-juuri-nyt-8-6-2023-mirkka-rekola-jonimatti-joutsijarvi-heinapuisto-lars-sonck-katse-ajan-lapi/
https://kulttuuritoimitus.fi/artikkelit/artikkelit-henkilot/jonimatti-joutsijarvelle-runous-on-kielen-perustutkimusta-runous-koettelee-kielen-rajoja/
Esa Mäkijärvi Ilkka-Pohjalaisessa
(maksumuuri
https://ilkkapohjalainen.fi/ihmiset-ja-kulttuuri/arvio-mirkka-rekola-tajusi-jo-lapsena-ett%C3%A4-h%C3%A4nen-olisi-kuulunut-olla-poika-hieno-el%C3%A4m%C3%A4kerta-rakastetusta-runoilijasta-n%C3%A4ytt%C3%A4%C3%A4-sitke%C3%A4n-oman-tien-kulkijan)
ja Helena Miettinen Keskisuomalaisessa arvioivat Rekola-elämäkertaa.
(https://www.ksml.fi/paikalliset/6040079)
Mahtavaa, että Rekola-elämäkertasi on saanut ansaitsemaansa näkyvyyttä! Hyvää kesää ja intoa toisen osan kirjoittamiseen.
Totta vie Vesa! Isommista lehdistä Aamulehti ja TS vielä puuttuvat mutta kuvittelisin niidenkin tekevän vielä jotain.
Samaa (ansaittu vastaanotto saatu) ei valitettavasti voi sanoa merkittävästä uudesta kirjallisuudesta keskimäärin. Kritiikin määrä on kaventunut aika pahasti. Olen jopa alkanut harkita kritiikkien tekemistä - se vaan ei kriitikolle oikein kannata.
Edellinen siis Joutsijärvi
Näin on. Kritiikin tila on jokseenkin surkea, jos miettii miten vähäiselle ja sattumanvaraisellekin huomiolle moni hieno teos jää. Tulee mieleen, että mitkä mahdollisuudet yhä vähenevällä kritiikillä on edes löytää teoksia.
Petteri Kylmälä kutsui ja kysyi esiin hyvän keskustelun Mirkka Rekolasta minun ja Katja Seudun kanssa alkukesästä, tuli pihalle Kulttuuriykkösestä heinäkuun lopulla. Areenasta tässä linkissä
https://areena.yle.fi/podcastit/1-65845456
Tämä pitää kuunnella tällä viikolla!
Kritiikit elokuussa
Kotimaa-lehdessä (en tosin muista päivämäärää, eikä lehden nettisivuilla ole juttua muuten kuin näköislehdessä)
ja Turun Sanomissa
https://www.ts.fi/kulttuuri/6075571 (maksumuuri)
Kaltiossa ja Niin&Näinissä on ilmestynyt arvostelut. Kaltion juttu varsin myönteinen, ja lopun huomautus "pääsiäismessusta" vääränä terminä ortodoksien kohdalla on ihan kohdallaan. Niin&Näiniä en vielä ole nähnyt, kuulemma myönteinen juttu sekin.
Pirkkalaiskirjailijoiden 80-vuotisjuhlan kynnykselle sijoittui Mirkka Rekola ja modernistit -keskusteluklubi, jossa lisäkseni Vilja-Tuulia Huotarinen ja Henrika Ringbom puhuivat. Jysky Ihalainen taltioi keskustelun Radio Fiskarsiin, ohessa linkki:
https://www.radiofiskars.fi/wordpress/2023/10/mirkka-rekola-ja-modernistit/
Lähetä kommentti