lapsi kiipeää rautaportin yli
niin että sen puoliskot
toisiinsa suljetut,
heilahtelevat

tytön perään
puikistaa nuori kuonova koira
jota emäntä koiran suoristamalla käsivarrella
ja kiristyneellä liealla estää

samaan suuntaan
sataa kylmää lunta kosteaan maahan
vaakasuoraan
samaan suuntaan
kuin syksyn kylmiä vastaan kokoontunut naakkaparvi
nekalan yli koillisesta itään

1. Jotain kärsimystä mistä ei pääse eroon alkaa sitten helliä, silittää ja kaulailla kuin hevosta vaikka se on lantakasa, jonka voisi lapioida tunkiolle, sanoin yöllä.

2. Mullei ole enää skeneä - huomaan, ja se on helpottavaa, ja siinä orastaa jokin muu, kuten kirjoittaminen jollaista en ole vielä nähnyt - kenties, kenties orgaanisesti ilmaantuva, yhteinen.