lauluiksi kirjoitettua 2004

polaarisointu, kukon silmämuna pyörähtää

kuivaa metsää roikkuu patoaltaassa

vangittua hiivaa, vangittua ääntä

lepakko painaa kyntensä yhteen

valoruumis, ahdas rakennus

hätääntynyt ravistelee matkalaukkua



*  *  *

jos tahdot suojella jumalaa

ota käsiisi nyrkkiraudat

jos tahdot suojella kuningasta

ota kynä ja kirjoita

jos tahdot suojella itseäsi

alahan pukeutua

jos tahdot suojella pakkasta

revi jalkasi tanssiin

jos tahdot suojella jumalaa

ota otsaluuhusi silmä

jos tahdot suojella kuningasta

älä teroita älysi miekkaa

jos tahdot suojella itseäsi

piirrä harhasi tarkkaan

jos tahdot suojella kuolemaa

tartu käteeni

      ja kosketa ihosi ristiriitaa

      kosketa omaa äärimmäistä kipuasi

kosketa viimeisen liikkeesi

auki jäävää haavaa

  *   *   *

kello soi

pimeästä läpi pimeään

unen pohjan läpi

nukuin hetken ja hän ripustautui harteilleni

puhu hiljaa puhu

lumen läpi uuuh...

kello soi, käy raskaaksi kantaa

ruuhi uupuu lahovirtaan

kuun silmät ympäri taivasta

nukuin kellossa, oli pakko tarttua kuparikieleen

pimeästä läpi pimeään

istu hiljaa

unen pohjan läpi

puhu, kello soi