keskiviikko 27. elokuuta 2014

lauluiksi kirjoitettua 2004


polaarisointu, kukon silmämuna pyörähtää

kuivaa metsää roikkuu patoaltaassa

vangittua hiivaa, vangittua ääntä

lepakko painaa kyntensä yhteen

valoruumis, ahdas rakennus

hätääntynyt ravistelee matkalaukkua



*  *  *



jos tahdot suojella jumalaa
ota käsiisi nyrkkiraudat
jos tahdot suojella kuningasta
ota kynä ja kirjoita
jos tahdot suojella itseäsi
alahan pukeutua
jos tahdot suojella pakkasta
revi jalkasi tanssiin

jos tahdot suojella jumalaa
ota otsaluuhusi silmä
jos tahdot suojella kuningasta
älä teroita älysi miekkaa
jos tahdot suojella itseäsi
piirrä harhasi tarkkaan
jos tahdot suojella kuolemaa
tartu käteeni
      ja kosketa ihosi ristiriitaa
      kosketa omaa äärimmäistä kipuasi
kosketa viimeisen liikkeesi

auki jäävää haavaa


  *   *   *


kello soi

pimeästä läpi pimeään
unen pohjan läpi

nukuin hetken ja hän ripustautui harteilleni

puhu hiljaa puhu
lumen läpi uuuh...

kello soi, käy raskaaksi kantaa

ruuhi uupuu lahovirtaan
kuun silmät ympäri taivasta

nukuin kellossa, oli pakko tarttua kuparikieleen

pimeästä läpi pimeään
istu hiljaa
unen pohjan läpi
puhu, kello soi




Ei kommentteja: