olin kuulolla. kiitos. naulattiin, vasaran varteen, vasaran kumivarteen naulattiin kuulakärkikynä tuhatkaksisataakolmekymmentäkahdeksan sivuisella pehmeäkantisella kirjalla, jonka paperiseen takakanteen tuli kuoppa, ikävä jälki muutamien kymmenien aukeamien läpi, kymmenissa aukeamissa lieventyvä, vähittäin katoava jälki. taskumikroskoopilla havaitaan naulaaminen vielä sivulla kahdeksansataakuusikymmentäneljä. sarjakuvan perkele on paljastanut meidät! luopunut runoilija on paljastanut meidät! unohdin jo - kiitos muistutuksesta. nyt on vasaran kumivarressa kuulakärkikynä pystyssä. kynän ja vasaran välinen kulma ei ole suora, se on pienempi kuin yhdeksänkymmentä astetta. se on noin kahdeksankymmentä ja viisi astetta. kynä ei ole suhteessa vasaraan samansuuntaisesti kuin vasaran nuija, mutta silti se vaikeuttaa vasaran kaikkinaista käyttöä. ehkä tämä kuvaa muistin epäselvyyttä. jossakin uskotaan, kun sanon, että kirjoittaminen väsyttää kädet. liian nopea kirjoittaminen. on muitakin raajoja kuin kädet ja jalat, vaikkei ihmisen ruumiilla. puun rungosta purkautuu ulos oksia. sähköjohdoista, mitä niistä purkautuu. sivusuunnassa. kuulakärkikynä on kuiva. se ei tule kumivarren läpi. pieni väsytyskoe.
2 kommenttia:
Hei, tuo teksti toimii!
kiitos. hyvä kuulla.
Lähetä kommentti