tyrkkää miltei tyhjän korkean ja kapeahkon litran mehutölkin
pöydällä kahdeksansenttiä keskemmälle ja tölkki jää tutisemaan
yläosastaan niin että näyttää kuin korkkikin vähän siirtyilisi paikoiltaan
vaikka se on kiinni kierretty, että
väristen mairea, hymyilevä ilmeesi
ja yläruumiisi lievä vavahtelu
kaikki sellainen sinussa
on vain jälkiaaltoja
jonkin itseäsi painavamman ja kovakuorisemman
törmättyä sinuun, syrjäytettyään sinut reunapaikalta
jonne sinut oli ajanmittaan, kun mehu oli kaadettu laseihin
tai moneen kertaan samaan lasiin, mutta ei aivan loppuun asti,
laskettu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti