tiistai 3. marraskuuta 2009

Tulevana aikana en kirjoita blogimerkintöjä kovin tiuhaan, enkä myöskään lue kovin tiiviisti muiden blogeja. Siirrän huomioni tuleen ja sydämeen joka ei palaessaan häviä.

6 kommenttia:

Miia Toivio kirjoitti...

oujee. kuulostaa hyvältä. terkkuja alppilasta! toivottavasti viihdyt uudessa kodossa. täällä on kovasti melua. vaikea kuulla askelten ääntä asfaltilla. yritän silti, tv. miia

Juhani Tikkanen kirjoitti...

Sydäntakkauuni?

Vuolukivi kuuleman mukaan muuntuu kun se lämmitetään tarpeeksi. Mutta kokemukseni mukaan tulen kanssa tekemisessä oleva vuolukivi muuntuu saventuntuiseksi.

Häviääkö savi kun se palaa.

Ja kun Turku palaa 2011 niin ehtiikö sen kulttuurilautakunta tuhota Turusta kaiken mikä täällä on ollut elämisen tuntuista.

Anonyymi kirjoitti...

Nyt sille sitten alkoi sydäntakkauni. Ryömii tuhkapesään, arinamakoilee, ei häkäile. Me muut, me emme näe, mutta kuulemme. Hormin huilu siellä. Lämmönsiirtoripa ei avaa ovea. On aikaa kypsyä. (Onpas isot ä-pilkut!)

P2

Joona kirjoitti...

Kettu! Olen jälki junassa, kuin pakkasen rupi sen ikkunassa, jonka läpi katson ja puhun sun jo menneestä kokoelmasta jonka vasta tänään sain käsiin, mutta helvetti! Upeata! Olen vasta sivulla jotain mutta tuo kokoelma on jo parasta mitä pitkään aikaan lukenut, enkä halua sitä enempää nyt määritellä.. Hyvä olo, että tuommoinen on tehty. Hyvä Jonimatti!

jonimatti joutsijärvi kirjoitti...

Hei kaikki & onkin hyvää, ja kiitos Joona palautteesta! Täällä muhii kaikkea. Myöhemmin lisää, muodossa tai toisessa. Sillä välin, joulukalenteri löytyy täältä: paperiaarre.blogspot.com

(en mä ihan absoluuttisessa blogilakossa ole)

jonimatti joutsijärvi kirjoitti...

palaako? palaako riittävästi? jos sitä ei siedä, vastaus on kyllä. jos sen sietää, vastaus on ehkä.