Ana Matey: "Retratos en mi ventana. Día 40. Con Jonnimati Joutsijärvi"/ "Portraits in my window...."

Espanjalaisen performanssitaiteilija Ana Mateyn koronakaranteenivideosarjassa ikkunoita ja ääntä. Tein yhden ääniraidan ovensaranajatsia.

 

Kasailen vaivihkaa äänivetoisia juttuja vuosien varrelta soundcloudiin.

ääntä vuoden takaa

Tässä 2x Sinä tuot sen kaikkien läheisyyteen -runon lauluversiota. Laulu on molemmissa sama; ensimmäisessä laulun taustalla Tampereen Hatanpään Sarviksen paalutustyömaan ääniä syksyltä 2018.

Tämä oli ensikertaa esillä Poesian joulukalenterissa 2018. Runo on Ohjattua kerhotoimintaa niille joiden sydämessä läikkyy -kokoelmasta (Poesia 2015).

Ő

Ő on äänne öön ja yyn välillä.
Ő on unkaria ja tarkoittaa hän, sukupuolta määräämättä kuten suomessa.

rakkauden vuoksi minä kaipaan

m e t o d i

Metodi

kun saan impulssin laulaa

laulan improvisoiden ja äänittäen
lause tai säe tai säkeistö kerrallaan

ja niiden välissä miettien juuri niin kauan kuin tarvitsee
aloittaakseni uuden lauseen tai säkeen

tavallaan kirjoittaen laulua
ja säveltäen melodiaa

hetkellisten havaintojen, muistojen ja päähänpälkähdysten saattelemana

välillä voi vetästä jonkun soolon jotain muuta
tai vaikka kommentoida jotain
jatkaa tai lakata

Tällaisen metodin huomaan luoneeni taskussa kulkevan äänittimen kanssa
Niin olen kai aina laulanut, mutta nyt olen tunnistanut sen ja ehkä ottanut tietoisempaan käyttöön, sekä saanut talteen

Beth Gibbons ja laulun ruumiillinen muoto

Beth Gibbonsin asento, kun hän laulaa kirkkaan hauraalla äänellään New Yorkissa 1997, on täsmällinen ja tyypillinen masennuksen kuva. Korkeimmat nuotit jäävät kurkkuun kiinni; se on osa esityksen draamaa, vaan ei tulkintaa. Kaikki hänen selkäpuolensa lihakset nilkoista päälaelle vaikuttavat jännittyneiltä; polvet notkolla, lantio eteentyöntyneenä, selkä ja hartiat köyryssä, niska taakse taipuneena. Hän kurtistelee kulmiaan: sama jännitysten ketju jatkuu takaa ja päälaelta otsalle asti. Kun kuva rajautuu hänen ylävartaloonsa ja päähänsä, voisi kuvitella että hän istuu pöydän ääressä, johon tukee kyynärpäänsä. Mutta hän seisoo, ja miltei roikkuu mikrofonitelineen varassa. En välty kysymykseltä, miten hänen laulutaiteensa muuttuisi, jos... mutta eihän se kuulu minulle. Selvää on, että monen Portisheadin kappaleen laulussa kireä, passiivisaggressiivinen sävy, joka on tulkintaa, höydyntää Gibbonsin kehollisen tilan tai tavan rajoitteita. Kehon ollessa paljolti suljettuna ja hengityksen siten pinnallista, kaulan resonaattorit ovat kireässä äänensävyssä täydessä, mutta epäilemättä kuluttavassa käytössä. Kun rintakehä on painuneena ja lantio jännittyneenä, pallean hengitystyötä -- ja siten myös äänenmuodostuksen kaikupohjana -- auttavat kaulan lihakset. Kirkkaimmat sävyt ja korkeimmat nuotit ovat tällöin erityisen vaikeita tuottaa.

Asentoni kun kirjoitan tätä on merkillinen; Beth Gibbonsin asento on klassinen. Istun lattialla matalalla tyynyllä, oikea jalkapöytä ja sääri nojaavat lattiaan, oikeaan jalkapohjaan nojaa vasen kantapää ja vasen poski nojaa vasempaan polveen. Vasen olkavarsi nojaa vasempaan reiteen.Yläselkäni on erityisen jännittynyt, jopa kipeä, leukani puristavat hampaita yhteen. Nousen, kävelen vaatekaapille, otan puhtaat alusvaatteet, menen suihkuun, puen ulkovaatteet ja kävelen bussipysäkille. On uusikuu, huomenna alkaa mustan vesikäärmeen vuosi.

k

okager

ige

läpikulku nivelletty

äänirunoa

"sound performance poetry by students of the orivesi college of art, finland the university of jyvaskylä, finland and the vienna poetry academy, austria"

Jos lähtee ulos, halutessaan löytää aina uuden paikan. Samoin on internetselaimen avaamisen kanssa. En ollut aiemmin törmännyt tähän Olli-Pekka Tennilän ja Kristian Blombergin luuppirunoon.

koneen ääni, ihmisen ääni

Tästä voi ladata kuunneltavakseen fantastisen laulun mp3-muotoisena tiedostona. (EDIT 12.1.2008: Eipä ole enää saatavilla, palaan äänien pariin Myöhemmin. EDIT syys/2009: Epäilen, että menee todellakin Myöhempään.)

En vielä ole oppinut hallitsemaan paikallisia taustakohinoita, mutta nauhoituksen lähtökohtana onkin lähinnä spontaniteetti. Epäröin, haluanko julkaista tämän tässä blogissa, mutta kenties se voi ainakin hetkellisesti olla kenen tahansa saatavilla. En pidä siitä, että tekijä selittelee tekemisiään, joten lopetan selitykset tähän.