Mutku vapauden hiekkalaatikolla isot pojat sanoi että jos toivoo olevansa jotain niin ei ole sitä mitä toivoo.
Mutta ehkä isojen poikien puheissa hämää edelleen yksilökeskeisyys. Ehkä kyseessä olikin kysymys, voinko minä olla vapaa ellet sinä ole vapaa? Kuinka voin olla vapaa, ellet sinäkin ole vapaa? Kuinka voidaan olla vapaita?
Kävyt hiekkalaatikolla syövät bensaa! En tiedä, mihin näsäviisastelu johtaa. Olen tuntenut rintakehässä onttoa etukäteissurua, kun olen kertonut innosta soikeana juttuja vain - luulin niin - saadakseni huomiota.
"Voit" on verbin "voida" toisen persoonamuodon preesens, siis sinun voimistasi tässä hetkessä.
Jos luovutaan yksilökeskeisyydestä, mikä on houkuttelevaa, pelottavaa, kiihottavaa ja olennaisentuntuista, täytyy nostaa esiin julmettu kysymys siitä, millaisia kokemisentapoja, millaisia vapauksia, millaista olemista, millaista sellaisuutta tai mitä ikinä tämä ei-yksilökeskeinen sitten on tai synnyttää? Millaista monikeskisyyttä? Millaista tyhjyyttä? Millaista hahmottomuutta tai aineenvaihduntaa?
Jos luovutaan yksilökeskeisyydestä, mitä silloin ovat minä ja sinä? Vai onko kyse minäkeskeisyydestä luopumista - luopumista siitä luulovarmuudesta, että olen mitä ajattelen olevani? Ja sitten avautumista sinulle, joka minä olen itseni ymmärtämättä tai sinulle, joka sinä olet minun huomaamattani.
Oli yksilökeskeisyydestä luopumisessa kysymys mistä tahansa näistä olemisen painopisteen siirtymistä tai jostakin muusta, se vaikuttaa järkyttävällä ja ihmettelyä herättävällä tavalla myös kokemuksiin ja käsityksiin vuorovaikutuksesta, olentojen välisyydestä, erosta tai yhteydestä, jotka riippuvat toisistaan. Siirtymä olemisessa on siirtymä kielessä: syntyy toisia runouksia, toisella tavalla tosia, erilaisia kuin se, mitä runoudeksi sanottiin tai sanotaan. Kirjoitetaan uusia kirjeitä. Kirjoitetaan uudet lait, toisenikäiset uutiset.
voi voida
VastaaPoistavoi voi
voi tokkiinsa
toivoa voivansa
vaan kuinka nolo
on toivovan olo?
Parahin anonyymi,
VastaaPoistatoivominen ei ole synonyymi toiveajattelulle.
Mutku vapauden hiekkalaatikolla
VastaaPoistaisot pojat sanoi
että jos toivoo olevansa jotain
niin ei ole sitä mitä toivoo.
Mutta ehkä isojen poikien puheissa hämää edelleen yksilökeskeisyys. Ehkä kyseessä olikin kysymys, voinko minä olla vapaa ellet sinä ole vapaa? Kuinka voin olla vapaa, ellet sinäkin ole vapaa? Kuinka voidaan olla vapaita?
Kuinka vapaus voi?
Jos tunnustetaan että joku, minä, sinä voi, voin, voit olla vapaa, niin emme siis ole. Kukaan.
VastaaPoistaTämä on vankilan kierteinen määritelmä?
Mutta muuten terveisiä!
Kävyt hiekkalaatikolla syövät bensaa! En tiedä, mihin näsäviisastelu johtaa. Olen tuntenut rintakehässä onttoa etukäteissurua, kun olen kertonut innosta soikeana juttuja vain - luulin niin - saadakseni huomiota.
VastaaPoista"Voit" on verbin "voida" toisen persoonamuodon preesens, siis sinun voimistasi tässä hetkessä.
Minä en tiedä kuka minä olen.
Eikä sillä ole mitään väliä.
VastaaPoistahttp://www.youtube.com/watch?v=zqZQmuq8CoE&feature=channel
Jos luovutaan yksilökeskeisyydestä, mikä on houkuttelevaa, pelottavaa, kiihottavaa ja olennaisentuntuista, täytyy nostaa esiin julmettu kysymys siitä, millaisia kokemisentapoja, millaisia vapauksia, millaista olemista, millaista sellaisuutta tai mitä ikinä tämä ei-yksilökeskeinen sitten on tai synnyttää? Millaista monikeskisyyttä? Millaista tyhjyyttä? Millaista hahmottomuutta tai aineenvaihduntaa?
VastaaPoistaJos luovutaan yksilökeskeisyydestä, mitä silloin ovat minä ja sinä? Vai onko kyse minäkeskeisyydestä luopumista - luopumista siitä luulovarmuudesta, että olen mitä ajattelen olevani? Ja sitten avautumista sinulle, joka minä olen itseni ymmärtämättä tai sinulle, joka sinä olet minun huomaamattani.
Oli yksilökeskeisyydestä luopumisessa kysymys mistä tahansa näistä olemisen painopisteen siirtymistä tai jostakin muusta, se vaikuttaa järkyttävällä ja ihmettelyä herättävällä tavalla myös kokemuksiin ja käsityksiin vuorovaikutuksesta, olentojen välisyydestä, erosta tai yhteydestä, jotka riippuvat toisistaan. Siirtymä olemisessa on siirtymä kielessä: syntyy toisia runouksia, toisella tavalla tosia, erilaisia kuin se, mitä runoudeksi sanottiin tai sanotaan. Kirjoitetaan uusia kirjeitä. Kirjoitetaan uudet lait, toisenikäiset uutiset.