sattumalta

A. W. Yrjänän taiteessa keskeinen piirre tietylle osalle hänen yleisöään on, että voidakseen ottaa vastaan hänen kieltään ja musiikkiaan, on kyettävä antamaan hänelle anteeksi (mitä kukakin). Tämä asetelma on erityisen mielekäs ja hedelmällinen semminkin kuin Yrjänän taiteen ydin on gnostilaisen ymmärryksen ja sosiaalipsykologisen itsetuhoturhautuman kynnyksellä tasapainottelevan hahmo. Asetelma on pitkällisen prosessin tulos ja luultavimmin hedelmällisyydessäänkin täysin hallitsematon.

moninaisin menetelmin hedelmöittymisemme ja siittämisemme hetkestä aina fyysisen kuolemamme jälkeiseen / säädellään tapaamme ymmärtää itseämme ruumiillisina olentoina ja niiden toimintoja / ja niiden toimintoja, tapaamme ymmärtää itseämme ruumiillisina olentoina säädellään / moninaisin menetelmin hedelmöittymisemme ja siittämisemme hetkestä aina fyysisen kuolemamme jälkeiseen

runokritiikki on jäljessä

Suomalaisen runouden kritiikki on auttamatta jäljessä ja siihen on yksinkertainen syy: poetiikkojen ja kirjojen äkillinen paljous ja moneus. Ainoastaan laajat, pidempää aikaväliä jonkun tekijän tuotannossa tai vastaavassa melko suppeassa (ei koko kenttää koskevassa) kontekstissa kriittisesti ja näkemyksellisesti luotaavat artikkelit voivat vastata tähän haasteeseen, jota ennen kaikkea runous tarvitsee. Kriittinen ja näkemyksellinen tässä tarkoittaa, että kirjoittaja kykenee ymmärtämään runoja suhteessa julkilausuttuihin poetiikoihin, mutta sitoutumatta niihin kyky lukea runoutta myös ainakin jossain määrin tietoisen kirjallisuuskäsityksensä lävitse. Ei tarvitse olla kyse kirjallisuustieteestä. Tällaisia artikkeleita tarvittaisiin aika paljon, eri kirjoittajilta. Voi olla, että kirjoittajia puuttuu.

hellitysohjelma

(4-8 maaliskuuta)

I had a word on my tongue

heavy burden

but it wouldn't enter my mind

forgotten, frustration, fear of losing

dear language, it was something, close to, not really -ove

-tain -mory, not like that, transforming... -rkness -rrogance

missing, what ever I think

others experience

it's just imagination using imperfect perception

It has taken the place I thought belongs to me:

thoughts

are nothing else than this

the state of disorder you search for

is the very state of uncertainty you won't in any circumstances

let to define you. Every moment of your life you need

to define this other away and analyse it into something familiar

which is all false. Disorder is also

the state of social emotion

BODY REFUSES

that the leaders of men wish to arouse within the tension

of culturally weakened bodies, and then to dull them with

what ever indigestible mental shit. Disorder

is amoral. All that needs power needs disorder.

It is a tool, and as such as loving as any knife.

You don't know how to lock the toilet door

You cannot open the lock once you are in

removing a ring half of the finger comes off with it

now you are not going to take off your clothes

you begin to hate something you love

your parents paint your grave with purple

the original color of carrots

wombthing, leaking

capitalism is a mess - making more mess is no revolution

imagine your self as a compost

and then some alchemy: blackbirds hanging around to catch your worms

feathery neck reaching for living flesh, swallowing

disorder. a fool for all purposes

is as thoughtful as any lover

MIND CONFUSES

even the trees are smiling trough the capitalism we breath

the great oak next to crapper

birches in the border of the forest

birds on the birches, any time now

ravens are flying over

slowly moving to downtown

slowly transforming

like Iceland

VALOJÄLJENNÖS

Oppimaan oppiminen

Suuri osa siitä, mitä kutsutaan opiskeluksi on jo opittujen asioiden järjestelemistä uusiin järjestyksiin. Hyvin harvoin ihminen altistaa itsensä täysin vieraalle asialle, ajatukselle tai tunteelle, johon suhteessa olemista todella täytyy harjoitella. Oppiminen on pääasiassa virheistä oppimista ja kertausta, ellei sitten opiskele jotakin, minkä pystyy omaksumaan nähtyään sen yhdestä esimerkistä. Niinpä oppimaan oppiminen on paljolti mielekkään suhteen muodostamista epäonnistumiseen ja pettymykseen, niiden tunteellisen raskauden kantamista ja yli näkemistä. Lisäksi oppimaan oppiminen on havainnon ja muistin tarkkuuden ja laajuuden harjoittamista. Kolmanneksi oppimaan oppiminen on erilaisten aineellisten ja mentaalisten havaintoon vaikuttavien menetelmien hallitsemisen harjoittelua - tällä abstraktiolla, johon onkin hyvä päättää ytimestään yhä hauraampiin ääriin leviävä ajatuskulku, yritän tarkoittaa kaikkia taitoja siveltimenkäytöstä liikekieleen ja äänenkäytöstä matematiikkaan.

katson ympärilleni matkimalla

katsetta joka näyttää huomaavan sisäpuolen

sisäpuolen kuten mullat huonekasvien ympärillä

siinä silmien edessä heijaa keinu poikittain

siinä ikkunan edessä keinulauta kakkosnelosta

katson liikkeen sisään

mutta näen jotain tuttuja

cut!

Rekola in English

Here is a very rough, five minutes translation from a poem by Mirkka Rekola (from the book Syksy muttaa linnut, 1961).

"The land of my heaven has no name

for birds to fly by

no cloud for cover

the land of my heaven has not

one sign

no wild barrier

to open in all winds

to close

for me

the land of my heaven

has not one sign

when i stop

under the tree of flying insects

and sit and sit

with someone for something."